Verkkokaupassa asiakas on kingi

Verkosta voi nykyään ostaa lähes mitä tahansa. Minulla on huono (mutta nykyajan kuluttajille yleinen) tapa katsoa telkkaria ja olla netissä samaan aikaan. Tätä postauksen alkupätkää kirjoittaessani ehdin nähdä jo usean verkkokaupan mainoksen. Prisma.fi myy nyt sähköhammasaharjoja, netrauta.fi mainostaa olevansa muuta kuin perinteinen rautakauppa, terveysteekki.fi myy itsehoitotuotteita kun taas ovico.fi ovia ja ikkunoita.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2012 hieman yli seitsemän miljardia euroa verkkokauppaan. Lähes puolet vastanneista oli ostanut jotain verkosta edellisen kolmen kuukauden aikana. Kokonaissummasta palveluihin käytettiin 3,9 miljardia ja tavaraostoihin 2,7 miljardia euroa. Majoitus- ja muut matkailupalvelut sekä matkaliput olivat eniten ostettu palvelutuoteryhmä. Tämä on tietenkin hyvä uutinen matkailualalle, mutta asettaa alan toimijoille omat vaatimuksensa kilpailun kiristyessä. 

Kuva täältä

Verkkokauppa ei ole sama kuin kivijalkakauppa

Verkkokauppaan vaikuttavat eri lainalaisuudet kuin perinteiseen kivijalkakauppaan. Markettien sisustukseen ja tuotteiden sijoitteluun käytetään paljon resursseja, mutta verkkokaupan suunnitteluun aina ei. Tavallisessa kaupassa asiakas tuskin heti pahoittaa mieltään ja poistuu, jos hän ei löydä haluamaansa tai kauppa ei muuten miellytä. Toisin on verkkokaupan suhteen. Poimin kolme asiaa, jotka mielestäni nousevat entistä tärkeämpään arvoon verkkokaupan kehittyessä:

1. Asiakaskokemus

Kun verkossa kilpailu asiakkaista kovenee, asiakaskokemus nousee keskiöön. Jos verkkokaupassa jokin menee pieleen, asiakas voi hetkessä siirtyä toisen palveluntarjoajan nettisivuille ja hankkia ostoksensa sieltä. Google on tehnyt havainnollistavan videon, joka näyttää toimivan haun merkityksen verkko-ostoksilla oltaessa. Sama logiikka koskee kaikkia verkkokaupan toiminnallisuuksia, eli verkkokauppa on tehtävä asiakkaalle helpoksi ja intuitiiviseksi käyttää. Positiivinen asiakaskokemus vahvistaa sitoutumista yritykseen ja todennäköisemmin saa asiakkaan palaamaan uudelleen verkko-ostoksille.

2. Analytiikka 

Verkkokaupassa asiakkaan liikkeet voidaan kartoittaa ja eri ongelmakohdat (esimerkiksi että missä ostoprosessin vaiheessa asiakas poistuu kaupasta) tunnistaa paremmin kuin kivijalkakaupassa. Markkinointia voidaan kohdentaa paremmin esimerkiksi selailtavan tuoteryhmän tai ostettujen tuotteiden mukaan. Ostoksensa kesken jättäneet asiakkaat voidaan tavoittaa uudelleen. Viestejä voidaan myös suunnata asiakasryhmän mukaan.

3. Suosittelu ja arvostelu 

Kuluttajat myös etsivät verkosta muiden käyttäjien arvosteluja ja suosituksia. Sosiaalinen media, blogit ja keskustelupalstat ovat tehneet oman arvion jakamisen helpoksi. Aiemmassa postauksessa puhuin jo digitaalisista sananlevittäjistä, ja fiksu brändi pyrkiikin hyödyntämään kuluttajien halua suositella tuotettaan. Asiakkaiden arvosteluja voi seurata myös tuotekehitysmielessä: yritys voi korjata palautteissa usein mainitut epäkohdat tai tarjota uutta palvelua jota aiemmin ei osattu edes ajatellakaan. 

Kuka voittaa verkossa? 

Kuluttajat eivät nykyään niinkään välitä kanavasta, vaan valitsevat itse itselleen sopivan ajan, paikan ja tavan tehdä ostoksia. Yritysten kannattaa siis olla läsnä siellä, missä sen asiakkaat liikkuvat, ja mahdollistaa ostosten teko digitaalisissa kanavissa helposti ja houkuttelevasti.

Yritykset, jotka keskittyvät sähköisen asiakaskokemuksen jatkuvaan parantamiseen, ovat vahvoilla. Capgeminin ja MIT:n tekemässä maailmanlaajuisessa kyselytutkimuksessa selvisi, että digitaalisesti kypsät yritykset olivat 26 prosenttia kannattavampia kuin kilpailijansa. Digitaalisella kypsyydellä tarkoitettin analytiikan seuraamista, ja sosiaalisen median, mobiilisovellusten sekä sähköisten järjestelmien käyttöä, joilla parannetaan yrityksen tehokkuutta (lue myös postaukseni aiheesta tästä).

Kuva täältä

Tutkimuksessa havaittiin, että digitaalinen kypsyys koostui kahdesta ulottuvuudesta: digitaalisesta intensiteetistä ("mitä") sekä muutoksenhallinnasta ("kuinka"), eli toisin sanoen mitä yritys tekee sähköisesti ja kuinka se tuota muutosprosessia hallitsee. Eniten etua yrityksille oli olla hallita hyvin kumpaakin ulottuvuutta. Uusien ja trendikkäiden ideoiden käyttämisellä ei saatu yhtä hyviä tuloksia kuin yrityksissä, joissa digitaalinen muutos oli läpiviety koko toiminnan läpi. Pitkälle digitalisoituneella matkailualallakin on vielä tekemistä:

"Many travel and hospitality firms have made extensive investments in digital intensity, but not all have invested in transformation management intensity necessary to drive additional value from digital transformation. -- These firms, having already implemented digital innovations, can invest in ways to develop a more coordinated and efficient approach to digital transformation." (sitaatti täältä)

Suomalaisten kuluttajien rahoista käydään entistä suurempaa globaalia kilpailua, ja jo osa suomalaisten verkko-ostoksista tehdään ulkomaisista verkkokaupoista. Suomalaisten yritysten kannattaakin siis panostaa digikanaviin ja verkkokauppaan, ja tavoittaa asiakkaat siellä missä nämä viettävät aikaansa. Teknologiaan ja sen kehittämiseen on uskallettava investoida, ja muutosprosessia hallita jotta hyviä tuloksia voi syntyä. Kenelläkään ei ole enää varaa jäädä digikelkasta pois. 

Internetin vaikutus matkailuyrityksen arvoketjuun

Tilastokeskuksen vuoden 2012 tutkimuksen mukaan vuonna 2011 sähköisiä myyntikanavia hyödynsi vain 27 prosenttia suomalaisista matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä. Prosenttiosuus on varmaankin hieman kasvanut tähän mennessä, mutta parannettavan varaa on vielä paljon. Tekeväthän kuluttajat ostopäätökset matkan suhteen jo enenevissä määrin verkossa.

Tutkimuksen mukaan osa matkailuyrityksistä on siis vielä lapsenkengissä liiketoiminnan sähköistämisen suhteen ja näissä yrityksissä liiketoiminnan prosessit hoidetaan puhtaasti "perinteisin" keinoin. Seuraavalla tasolla olevilla yrityksillä on jo yksinkertaiset verkkosivut, ja siellä löytyy jo joitain toiminnallisuuksia (yhteydenottolomake tms.) staattisen sisällön lisäksi. Matkailuyritykset, jotka ovat vieneet internetin hyödyntämisen pidemmälle, hoitavat osan liiketoiminnasta sähköisesti ja niillä on jonkintasoinen verkkokauppa.

Kuva täältä

Pidemmälle vietynä verkkokauppa on integroitu yrityksen omiin järjestelmiin, ja kehittyneimmissä tapauksissa yritys toimii kokonaan sähköisesti. Tilastokeskuksen mukaan vasta kahdeksalla prosentilla matkailuyrityksistä oli vuonna 2011 sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä käytössään. Esimerkiksi useat matkatoimistot ovat jo integroineet järjestelmänsä täysin verkkokaupan kanssa, ja toimivat pääasiallisesti verkon välityksellä.

Arvoketjua tehostamalla kilpailuetua ja kustannussäästöjä

Arvoketju kuvaa tuotteen tai palvelun jalostumista raaka-aineista/palvelun osista valmiksi tuotteeksi tai palveluksi. Jokainen prosessin osa kasvattaa tuotteen arvoa lähtötilanteeseen nähden. Arvoketjuun liittyvät läheisesti tulo- ja lähtölogistiikka, myynti ja markkinointi, asiakaspalvelu ja hankinnat.

Kuva täältä

Arvoketjun tehokkuutta lisäämällä ja kustannuksia viilaamalla yrityksen arvoa ja kilpailuetua voidaan kasvattaa. Matkailuyritykset, jotka ovat automatisoineet joitakin sisäisiä tai ulkoisia toimintojaan sähköisesti, ovat jo jollain tavalla kohentaneet arvoketjuaan internetin avulla.

Safkalomat Oy parantaa arvoketjuaan sähköisesti 

Otetaan esimerkki. Yritys Safkalomat Oy (keksitty) järjestää hyvään ruokaan ja raaka-aineisiin keskittyviä kiertomatkoja pk-seudun ravintoloihin, toreille ja lähiruuan tuottajatiloille. Yrityksen omistaja Laura on jo aiemmin perustanut yritykselleen kotisivut, jossa eri ekskursiopaketit on esitelty omina tuotteinaan. Sivuilla on myös puhelinnumero ja email, joiden kautta varauksen voi tehdä. Asiakkaan ottaessa yhteyttä Laura merkitsee varauksen omalla tietokoneellaan olevaan excel-taulukkoon. Lauralla on kova homma seurata varauskirjansa täyttymistä, koska jotta kiertomatkan voi järjestää Lauran täytyy mm. pitää yhteyksiä alihankkijoihin ja manuaalisesti kirjata yrityksen tilille saapuneet maksusuoritukset.

Laura huomaa pian, että asiakasmäärien kasvaessa varausexcelin ylläpitäminen vie yhä enemmän ja enemmän hänen aikaansa. Varauksia tulee sekä puhelimitse että emaililla, ja niitä myös katoaa välillä kiireen keskellä. Internetmainonta on tehotonta, koska asiakas kyllä ohjautuu Safkalomat Oy:n tuotesivulle, mutta hän ei pääse ostamaan palvelua. Moni asiakas jättää Lauran sivut ja lähtee etsimään vastaavaa tuotetta kilpailijalta (joka tarjoaakin jo internetvarauksen mahdollisuuden).

Kuva täältä

Laura päättää sähköistää osia prosessista, eli parantaa yrityksensä arvoketjua. Laura hankkii yksinkertaisen verkkokaupan myyntiä parantakseen, ja siihen liittyvän sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän sisäisiä prosesseja helpottamaan. Nyt verkkokaupan kautta tulleet varaukset menevät suoraan Safkalomat Oy:n sähköisen varauskalenteriin, josta Laura saa yhdellä silmäyksellä tietää mikä pakettien myynnin tilanne on ja keitä asiakkaita kierrokselle on lähdössä. Maksut kirjautuvat varausjärjestelmään verkkomaksun kautta, eikä Lauran tarvitse enää manuaalisesti käydä niitä läpi. Myös yritysasiakkaille on oma ryhmävarauksen mahdollisuus. Asiakkaiden ja alihankkijoiden verkkosivun kautta lähettämät viestit kirjautuvat myöskin suoraan järjestelmään.

Lauran aikaa vapautuu esimerkiksi yrityksen markkinoinnin ja myyntiprosessien kehittämiseen. Asiakkaat ovat myöskin tyytyväisiä, koska varaus ja maksaminen onnistuu helposti verkosta, ja he saavat varauksen jälkeen vahvistuksen lisätietoineen sähköpostiinsa. Laura pystyy nyt myös ohjaamaan asiakkaan Google-mainoksesta tuotekortille ja siitä suoran ostamaan. Koko prosessi toimii paremmin ja Safkalomat Oy:lle jää enemmän voittoa viivan alle.

Lopputulema = onnellinen Laura

Yllä olevassa esimerkissä Laura siis paransi yrityksensä arvoketjua internetin avulla. Hän sai hiottua markkinointia ja myyntiä, maksuliikennettä, varausten hallintaa sekä viestintää asiakkaidensa suuntaan. Hänen yrityksensä toimii tehokkaammin ja asiakkaat saavat haluamaansa palvelua. Monilla suomalaisilla matkailuyrityksillä olisi paljon mahdollisuuksia hioa tällä tavalla arvoketjuaan internetin avulla. Sähköisestä liiketoiminnasta ja verkkokaupasta lisää seuravassa postauksessa.