Brändikokemus pelissä

Pelit markkinoinnin välineenä kasvavat maailmalla, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa pelit ovat nopeiten kasvava markkinoinnin muoto. On jopa esitetty, että vuonna 2018 pelit söisivät leijonan osan yritysten markkinointibudjetista. Suomalaista osaamista kenttään on tuonut Rovio, joka on tuotteistanut pelinsä ja tienaa nyt oheistuotteiden myynnillä itse pelien myynnin lisäksi.

Coke Zeron the Coke Zero Game tuo yhteen mainosfilkan, pelin sekä elämyksellisen tarinan sloganilla Experience football as it should be. Sekä tuote että kampanja on epäilemättä suunnattu (nuorille) miehille, joita pelien pelaaminen yleensä kiinnostaakin keskivertoa enemmän.

Tarina alkaa, kun parikymppinen mies kertoo kameralle pieleen menneestä päivästään. Tyttöystävä jätti, huipun jalkapallomatsin liput ovat loppuneet ja telkkarikin meni rikki. Onneksi apuun saapuu tyttöporukka, jonka johtajatar pyytää miestä osallistumaan rohkeutta vaativaan peliin ja vastineeksi pelin voittamisesta lupaa eturivin paikat futismatsiin.

Koko pelisivu on brändätty Coke Zeron visuaalisen ilmeen mukaisesti. Rahaa on videon ja sivuston lisäksi käytetty tyylikkäisiin kuvituksiin. Tuotesijoittelua on luonnollisestikin hyödynnetty, ja esimerkiksi videolla näkyykin Coca-Colan juoma-automaatti, josta mies nappaa limun mukaansa.

Itse pelasin pelin ensimmäistä osuutta (tasoja on ilmeisesti neljä), jossa kiidetään autolla kaupungin katuja. Peli oli nopeudessaan aika haastava, ja muutaman yrityksen jälkeen olin kyllä jo hieman koukuttunut pelaamiseen, koska en päässyt tason loppuun saakka.

Pelin läpäisemisestä voisi jokin kaveriporukka saada kilpailunkin aikaiseksi, ja varmaankin vielä parempi kampanja on jos se jotenkin yhdistää kisaan ja tulosten jakamiseen yhteisöllisyyden.

Kaikki kuvat ovat kuvakaappauksia pelin sivulta. Peliä kokeilemaan pääsee tästä http://demo.northkingdom.com/cokezerogame/www/. 

Elämys digitaalisissa kanavissa - kiinnostavia verkkopalveluja

Digimarkkinoinnin "elämys verkossa" -kokonaisuuden ennakkotehtävän aiheena oli onnistuneiden ja elämyksellisten verkkosivujen tai -palveluiden miettiminen neljän teema kautta. Teemat olivat: 

• Sivut jotka ovat vahvasti teemallisia ja immersiiivisiä (eli tempaavat käyttäjän toiseen, arkitodellisuudesta poikkeavaan todellisuuteen)
• Sivut jotka ovat draamallisia, eli joiden kokeminen on jännittävää
• Räätälöitävissä olevat sivut jokaisen käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin
• Sivut jotka liittyvät johonkin reaalimaailman kaupalliseen kokemukseen niin, että kokemus tapahtuu sekä verkossa että reaalimaailmassa. Tässä muutama oma poimintani. 

Vahvasti immersiivisiä sivuja 

Aku Ankan uusi digitaalinen kirjasto Lataamo julkaistiin vähän aikaa sitten. Vahvasti ankkahenkinen ja reippaasti sarjiksien henkilöillä kuvitettu sivu jatkaa Aku Ankan paperista perinnettä sähköisessä muodossa. Sivustolla sarjakuvia voi selata aikakauden, piirtäjän tai teeman mukaan. Hahmoista ja piirtäjistä on sivuilla myös lisätietoa. Voin kuvitella että pienet (ja vähän isommatkin) ankkafanit viihtyvät pitkään selailemassa tarinoita toiseen todellisuuteen tempautuen. 

Toisenlainen esimerkki immersiivisestä sivustosta/palvelusta on sosiaalisen median saitti Pinterest. Pinterestissä käyttäjä voi tehdä omia boardeja eli kuvakokoelmia, joista toiset käyttäjät voivat tykätä tai pinnata edelleen omiin boardeihinsa. Sivun alaspäin skrollaaminen lataa aina vain uusia kuvia, ja ainakin itse unohdun helposti tunneiksi palvelun syövereihin. Mutta se on hauskaa! 

Draamallisia sivuja 

Kuvakaappaus NAP:n sivuilta

      Nettivaatekauppa net-a-porter on mielestäni mestarillisesti onnistunut luomaan verkossa toimivan vaatekaupan, jota on ilo tutkia ja käyttää. Sivustolla on laadukkaasti toimitettua sisältöä, jota on kiinnostavaa selailla. Huippumallit ja näyttelijät esittelevät videolla omat suosikkinsa, ja muotitoimittajat kertovat kauden trendit. Kaikki tietenkin ohjaa lopulta ostamaan jotain, mutta se tehdään hienovaraisesti ja tyylikkäästi. Verkkokauppa myös ehdottaa tuotteita ja asukokonaisuuksia, joista voisit olla kiinnostunut. 

Räätälöitävissä olevat sivut 

Helsingin Sanomien verkkoversiossa käyttäjä voi valita itseään kiinnostavia lisäsisältöjä, jotka näkyvät sitten palvelun etusivulla. Käyttäjä voi myös asettaa uutis- tai juttuaiheita itselleen seurantaan. 

Reaalimaailman kaupalliseen kokemukseen liittyvät sivut 

Kuvakaappaus kampanjasivulta

Tätä joutuikin hieman Googlailemaan. Coca-Colan itseeni vaikutuksen tehnyt Wearable Movie -kampanjassa Coca-Cola painatti t-paitoja, joissa jokaisessa oli yksi frame animaatiosta. Paidat lähetettiin ympäri maailmaa ja jokaista pyydettiin ottamaan kuva itsestään paita päällä. Valokuva ladattiin kampanjasivulle, jossa animaatiota voi katsella ja jakaa otoksensa myös sosiaaliseen mediaan. Tästä voi katsoa videon, jossa kampanja kuvataan tarkemmin. Inspiroivaa! 

Yrityksen verkkostrategia

Yrityksen liiketoimintastrategia ohjaa myös sen verkkostrategiaa (kutsutaan myös e-strategiaksi). Jos esimerkiksi yrityksen tavoitteena on kasvattaa verkkomyyntiään 25 prosentilla seuraavan kolmen vuoden aikana, kuinka se sen tekee? Tähän tarvitaan suunnitelma, jonka pohjana verkkostrategia toimii.

Verkkostrategiaa käytetään kilpailukyvyn selvittämiseen nykyhetkessä ja vielä tärkeämmin tulevaisuudessa. Sen avulla voidaan määrittää ja kohdistaa yrityksen ydinosaamista verkossa.  Sitä tarvitaan myös, kun halutaan systemaattisesti sekä tehostaa verkkoliiketoimintaa että parantaa myyntiä ja markkinointia verkossa. 

Kuva täältä

Ilman yhteistä kurssia navigointi on vaikeaa. Verkkostrategia tuo organisaatiolle yhteisesti tiedoksi tavoitteet verkkoliiketoiminnan suhteen ja suuntaa yrityksen toimintaa teknologialähtöisemmäksi. 

Liiketoiminnan tavoitteet verkkoon 

Missio on yrityksen "olemassaolon oikeutus" ja liittyy perustavanlaatuisesti sen ydintoimintaan sekä pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Yrityksen strategia on yleisen tason toimintasuunnitelma tulevaa varten. Strategiaan liittyy läheisesti visio, eli unelma tulevaisuudesta, joka pyrkii vetoamaan sekä ajatteluun että tunteisiin. Visiolla pyritään innostamaan organisaatiota saavuttamaan yhteiset tavoitteet. 

Liiketoiminnan tavoitteiden ja strategian tulisi heijastua verkkostrategiaan. Jos yritys haluaa olla esimerkiksi kilpailijoitaan parempi asiakaspalvelussa, tulisi tämän näkyä myös verkkopalveluissa sekä valituissa sähköisissä kanavissa. Tai jos keskiössä on ostamisen helppous, tulisi verkkokaupan kehitystä viedä tähän suuntaan. 

Kuva täältä

Verkkostrategiaa tehdessä voi miettiä ainakin seuraavia kysymyksiä: 

• Missä haluan olla tulevaisuudessa? 
• Mitkä ovat verkkotoimintani heikkoudet ja vahvuudet, mahdollisuudet ja uhat (SWOT-analyysi)? 
• Mitkä ovat tavoitteeni? 
• Kuinka sinne yleisesti ottaen voin päästä? 

SWOT-analyysin pohjalta verkkopalvelun heikkouksia voi kehittää ja uhkiin valmistautua. Kehitettäviä osa-alueita voi olla muun muassa asiakaskokemus, verkossa myytävät tuotteet, tekninen toteutus tai sähköiset jakelukanavat. Vahvuuksia kannattaa edelleen vahvistaa, ja mahdollisuuksia tutkia ja kehittää. Kannattaa myös panna merkille mitä kilpailijat tekevät jo nyt paremmin kuin yrityksesi. 

Jakelukanavat  

Verkossa yrityksen kohderyhmät voivat olla eri kuin kivijalkamyymälässä. Asiakkaat myös surffailevat ja etsivät tietoa verkossa eri tavalla. Jakelukanavavalinnoilla (eli millä verkkosivuilla asiakas voi yritykseen törmätä) on siis merkitystä. 

Jakelukanavat jaotellaan näkyvyys- ja myyntikanaviin. Näkyvyyskanavissa yrityksen tuotteet ovat esillä, mutta niistä ei voi suoraan ostaa. Näkyvyyskanavia voivat olla esimerkiksi matkailuportaalit (VisitHelsinki) tai suosittelusivustot (TripAdvisor). Myyntikanavissa yrityksen tuotteet ovat myynnissä, ja parhaimmillaan niissä voi viedä tilauksen loppuun saakka eli myös maksaa. Myyntikanavia voivat olla esimerkiksi aggregaatit kuten Supersaver tai perinteisemmät matkavaraussivustot kuten booking.com. Huomioitavaa on, että myös kotisivut kuuluvat jompaan kumpaan kategoriaan.  

Kuva täältä

Teknologinen kehitys vie maailmaa ja kilpailua eteenpäin, halusipa yritys sitä tai ei. Verkkokaupan ja sen kehityksen merkityksestä puhuin jo aiemmassa postauksessa.  Verkkostrategian avulla on hyvä asettaa yhteinen kurssi kohti yrityksen päämäärää verkossa. Näin tuleviin tyrskyihin on varauduttu paremmin. 

Milleniaalien metsästys digimarkkinoinnin keinoin

Luin iltani ratoksi viime vuoden puolella Journal of Consumer Marketing:issa julkaistun artikkelin, joka käsitteli parhaita digitaalisen markkinoinnin keinoja ns. milleniaalien (eli Y-sukupolven) tavoittamiseen. Katherine Taken Smithin 'Longitudinal study of digital marketing strategies targeting Millennials' oli mielenkiintoista luettavaa.

Milleniaaleiksi luetaan sukupolvi, joka on syntynyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa 80-luvun lopun ja 90-luvun puolivälin välillä. Artikkelin mukaan milleniaalit viettävät netissä paljon aikaa: siellä shoppaillaan, katsotaan elokuvia, luetaan uutisia ja roikutaan eri sosiaalisissa medioissa. Tietokone/tabletti ja älypuhelin katsotaan elintärkeiksi tavaroiksi. 

Taken Smithin mukaan on arvioitu, että milleniaalien osuus kaikesta verkkokaupan kulutuksesta on noin puolet. Heillä on siis ostovoimaa. He myös keskustelevat tuotteista ja palveluista muita enemmän. 

Tutkimus toteutettiin kolmen vuoden aikana kyselytutkimuksena amerikkalaisessa yliopistossa. Artikkelin päälöydökset olivat seuraavat: 

• Alennukset ja erityisesti alennuskupongit koettiin kivoimmaksi digimarkkinoinnin muodoksi. 
• Sähköiseen suoramarkkinointiin (email) suhtauduttiin positiivisesti, ja sen suosio kasvoi tutkimusryhmän keskuudessa vuosi vuodelta. 
• Bannerimainonnassa sivubannereita siedettiin bannerityypeistä parhaiten. Pop-up -ikkunaan aukeavat mainokset ärsyttivät suurinta osaa. 
• Yrityksen sivuilla vierailemista ja sinne palaamista edesauttoi kiva ulkoasu ja grafiikka, mutta suurin tekijä sivustolle palaamisessa oli kilpailukykyinen hinnoittelu. 
• Arvostelun antaminen tuotteista tai palveluista koettiin melko normaaliksi, ja sitä harrastettiin erityisesti sosiaalisessa mediassa. 
• WOM tai kaverien suosittelu koettiin luotettavammaksi tiedonlähteeksi kuin perinteinen mainonta. 

Artikkeli alleviivaa, että ns. perinteiset mainonna keinot eivät parhaiten päde milleniaaleihin. Markkinoijan tulee kohdata milleniaalit siellä missä nämä liikkuvat: sosiaalisissa verkostoissa, hakukoneissa ja kiinnostavilla nettisivuilla, ja pyrkiä puhumaan heidän kanssaan samaa kieltä. 

Quality Hunters eli pöhinää somessa (ja ehkä vähän muuallakin)

Finnairin ja Helsinki-Vantaan lentokentän Quality Hunters 2 -kampanjassa muutama vuosi sitten etsittiin Finnairille Quality Hunters 'laatulähetiläitä'. Ohjelmaan sai hakea, jos oli valmis matkustamaan Finnairin lennoilla ympäri maailmaa, kehittelemään uusia ideoita lentomatkustuksen mukavoittamiseksi ja raportoimaan saamastaan palvelusta (monelle varmasti todella "vastenmielinen" tehtävä).

Finnairin postaus aiheesta (kuvakaappaus)

Quality Hunters -ohjelma oli osa Finnairin suurempaa palveluidentiteetin päivitystä ja sen tarkoituksena oli kiinnittää huomiota lentomatkustuksen palvelukokemukseen. Ohjelmaan haki yli 2 000 ihmistä, joista kahdeksan valittiin tehtävään. Quality Hunteriksi päässeet raportoivat kokemuksistaan kukin omassa blogissaan ja sosiaalisessa mediassa. Quality Huntersilla oli ja on edelleen oma Twitter-tili ja ohjelman verkkosivuilla kaikki kävijät voivat yhä jättää kehitysehdotuksiaan.

Kampanjaan värvätyt lähettiläät olivat ympäri maailmaa. Näin Finnair sai näkyvyyttä myös Suomen ulkopuolella. Arvelen kohderyhmän olleet paljon matkustavat nuoret aikuiset, koska heidän keskuudessaan tällainen kampanja saa hyvin näkyvyyttä ja alkaa helposti levitä sosiaalisessa mediassa. Kampanjassa oli hyvin hyödynnetty crowdsourcingia (eli joukkouttamista, jossa avoimesti hyödynnetään yhteisön osaamista haluttuun asiaan).

Kampanjan tavoitteena oli todennäköisesti saada lisää näkyvyyttä Finnairille sekä sitouttaa sosiaalisen median seuraajia ja muita asiakkaita. Tätä kautta haluttiin todennäköisesti lisätä lentojen myyntiä. Kampanjaa on mitattu mm. somen jakamisten ja kommentointien määrällä, kampanjasivuston kävijämäärällä ja mediamainintojen määrällä. Luin täältä, että kampanjan aikana oli kirjoitettu 576 blogipostausta, ja saatu 5 500 kommenttia, kirjoitettu 420 media-artikkelia, ja että kampanjan reach oli yhteensä 35 miljoonaa. Huikeita lukuja!

Koska Quality Hunters -kampanja oli niin menestynyt, Finnairin kannattaisi varmaan hyödyntää samanlaista konseptia uudelleenkin (QH 3?). Erityisesti viime aikojen ikävän mediahuomion jälkeen tempaus, josta jäisi vahvasti positiivinen muistijälki saisi ehkä potentiaalisten asiakkaiden ajatuksia kääntymään lentojen ostamiseen asuntosotkujen ja irtisanomisuutisten sijaan.

Ajatuksia markkinoinnin suunnittelusta

Vanha sanontahan kuuluu siten, että 'hyvin suunniteltu on puoliksi tehty'. Markkinoinnin suunnittelu on tärkeä osa kaikkea markkinoinnin tekemistä.

Apuväline markkinoinnin suunnitteluun 

Markkinointisuunnitelman tekemiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa. SOSTAC on yksi malli, jonka avulla markkinoinnin suunnittelua voi hahmottaa. Kirjaimet tarkoittavat seuraavaa:

S = Situation (missä olemme nyt?)
O = Objectives (missä haluaisimme olla?)
S = Strategy (mitä saavutamme?)
T = Tactics (miten toimimme käytännössä?)
A = Action (toiminta)
C = Control (mittaus ja seuranta)

Nykytilan kartoittaminen on tärkeä lähtökohta suunnittelulle. Keinot ja seuranta täytyy myös olla hallussa. Itse kuitenkin nostaisin vielä näitäkin tärkeämmäksi lähtökohdaksi S:n eli strategian, koska yrityksen strategia antaa suunnan koko yrityksen toiminnalle ja sitä kautta markkinoinnille. Se on paljon pidemmän tähtäimen (usein vuosien) suunnitelma, kun taas markkinointisuunnitelma tehdään usein vain vuodeksi kerrallaan. Koko yrityksen strategian pohjalta tehdään markkinoinnin strategia. Vasta tämän pohjalta tehdään sitten markkinointisuunnitelma (esimerkiksi SOSTACin avulla).

Päivittäinen tekeminen on usein kiireisten juoksevien asioiden hoitamista, jolloin suunnittelu ja valmistelu jää helposti taka-alalle. Siksi strategian päälinjojen pohjalta tehtyyn suunnitelmaan on helppo aika ajoin palata, ja priorisointi ja projektinhallinta on helpompaa. Näin tekemisessä säilyy oikea fokus.

Sähköisissä kanavissa markkinointi on nopeatempoisempaa 

Internetaika on muuttanut myös markkinoinnin suunnittelua. Arvioisin, että suunnitelmia tehdään nykyään paljon lyhyemmällä tähtäimellä ja niitä ollaan joustavampia muokkaamaan. Käytettävät (reaaliaikaiset) sähköiset kanavat mahdollistavat suunnitelmien ja kampanjoiden muokkaamisen hyvinkin nopeasti, jos tuntuu että valittu viesti, kanava tai laskeutumissivu ei toimi. Tämä antaa mahdollisuuksia, mutta myös "pakottaa" markkioijan olemaan valmis nopeisiinkin toimenpiteisiin.